Kun saatava on selvä eikä velallinen ole sitä kiistänyt, sen perimiseen on nopeutettu tie: summaarinen haastehakemus. Se on käräjäoikeuden yksinkertaistettu menettely riidattomille saataville, ja oikein laadittuna se tuottaa täytäntöönpanokelpoisen tuomion ilman raskasta oikeudenkäyntiä. Käymme läpi, mitä summaarinen haastehakemus tarkoittaa, milloin sitä voi käyttää ja miten menettely etenee.
Mikä summaarinen haastehakemus on
Summaarinen haastehakemus on suppea haastehakemus, jolla riidaton saatava saatetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Menettelystä säädetään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 pykälässä, ja se on tarkoitettu nopeaksi ja yksinkertaiseksi tavaksi hoitaa selvät asiat.
Riidattomalla saatavalla tarkoitetaan saatavaa, jota velallinen ei ole kiistänyt. Tyypillinen esimerkki on maksamatta jäänyt lasku, jonka perusteesta ja määrästä ei ole erimielisyyttä. Velallinen ei ole reklamoinut eikä riitauttanut saatavaa, vaan yksinkertaisesti jättänyt maksamatta.
Toisin kuin laajassa riita-asiassa, summaarisessa hakemuksessa riittää, että kantaja ilmoittaa ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu, ja yksilöi sopimuksen tai asiakirjan, johon hän vetoaa. Varsinaisia todisteita ei tarvitse liittää hakemukseen.
Milloin summaarista menettelyä voi käyttää
Summaarista menettelyä voi käyttää, kun asia on kantajan käsityksen mukaan riidaton ja kyse on tietyn määräisestä saamisesta, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamisesta tai häädöstä. Yleisin käyttötilanne on maksamattoman laskun tai muun selvän velan periminen.
Menettely edellyttää, ettei velallinen ole kiistänyt saatavaa. Jos velallinen on riitauttanut laskun esimerkiksi virheelliseen laskutukseen vedoten, asia ei enää sovellu summaariseen menettelyyn, vaan se on käsiteltävä laajana riita-asiana. Riitautus siis sulkee tämän nopean tien pois.
Siksi ennen hakemuksen jättämistä on syytä varmistaa, että saatava todella on riidaton. Väärään menettelyyn ohjattu asia viivästyy, kun käräjäoikeus kehottaa muuttamaan sen laajaksi riita-asiaksi.
Näin menettely etenee
Velkoja tai tämän asiamies toimittaa käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa yksilöidään osapuolet, vaatimus, korko- ja kuluvaatimus sekä perusteet. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköisesti. Käräjäoikeus tutkii hakemuksen ja antaa sen tiedoksi velalliselle, jolle varataan tilaisuus vastata.
Jos velallinen ei vastaa määräajassa tai vetoaa vain seikkoihin, joilla ei ole merkitystä asian ratkaisemiselle, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanoperuste, jonka nojalla saatava voidaan siirtää ulosoton perittäväksi.
Kun velallinen ei kiistä velkaa, tuomion saa tyypillisesti noin yhden tai kolmen kuukauden kuluessa. Menettely hoidetaan kirjallisesti, ilman suullista käsittelyä, mikä tekee siitä sekä nopean että edullisen tavan periä selvä saatava.
Muotovirheet viivästyttävät, joten huolellisuus kannattaa
Vaikka summaarinen menettely on suoraviivainen, pienetkin virheet hakemuksessa voivat viivästyttää asiaa tai johtaa sen tutkimatta jättämiseen. Jos hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, käräjäoikeus kehottaa täydentämään sitä, mikä pidentää käsittelyä.
Viivästyskorko ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen on myös vaadittava erikseen, sillä tuomioistuin ei tuomitse niitä oma-aloitteisesti. Puuttuva vaatimus tarkoittaa, että ne jäävät saamatta, vaikka niihin olisi oikeus.
Näistä syistä hakemus kannattaa laatia huolellisesti tai antaa asiantuntijan hoidettavaksi. Hoidamme haastehakemuksen laatimisen, yhteydenpidon tuomioistuimeen ja tuomion jälkeen asian siirtämisen ulosottoon, jotta saatava tulee perityksi ilman turhia viiveitä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on summaarinen haastehakemus?
Se on suppea haastehakemus, jolla riidaton saatava saatetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi nopeutetussa menettelyssä. Siinä riittää, että kantaja ilmoittaa vaatimuksen perusteet ja yksilöi asiakirjan, johon vetoaa, eikä todisteita tarvitse liittää.
Milloin summaarista menettelyä voi käyttää?
Kun saatava on kantajan käsityksen mukaan riidaton, eli velallinen ei ole sitä kiistänyt. Tyypillinen tilanne on maksamaton lasku, jonka perusteesta ei ole erimielisyyttä. Jos velallinen on riitauttanut saatavan, asia ei sovellu summaariseen menettelyyn.
Mitä tapahtuu, jos velallinen ei vastaa?
Jos velallinen ei vastaa määräajassa, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Se on täytäntöönpanoperuste, jonka nojalla saatava voidaan siirtää ulosoton perittäväksi. Tuomion saa tyypillisesti noin yhdestä kolmeen kuukaudessa.
Voiko velallinen vielä riitauttaa asian tuomion jälkeen?
Velallinen voi hakea yksipuolisen tuomion takaisinsaantia määräajassa. Tällöin asia voi tulla käsiteltäväksi uudelleen normaalissa oikeudenkäyntimenettelyssä. Siksi saatavan riidattomuus kannattaa varmistaa jo ennen hakemusta.
Näin Lex Kapital auttaa
Hoidamme riidattomien saatavien perinnän summaarisessa menettelyssä osana riidanratkaisun ja perinnän palveluitamme. Laadimme haastehakemuksen, huolehdimme yhteydenpidosta tuomioistuimeen ja siirrämme asian tuomion jälkeen ulosottoon. Ensimmäinen konsultaatio on maksuton.