Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijalle tai perustaa kilpaileva yritys työsuhteen päätyttyä. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen työnantajan on maksettava kilpailukiellosta aina korvausta, ja kielto on pätevä vain erityisen painavasta syystä. Käymme läpi, milloin kilpailukielto sitoo, paljonko siitä on maksettava ja mikä sen enimmäiskesto on.
Mikä kilpailukielto on
Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päätyttyä työsopimus kilpailevan työnantajan kanssa tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa. Kilpailukielto rajoittaa perusoikeutta valita työpaikkansa, joten sen edellytykset ovat tiukat.
Kilpailukiellosta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 pykälässä. Sopimus voi olla osa työsopimusta tai erillinen asiakirja. Kilpailukielto ei korvaa salassapitosopimusta: salassapito suojaa tietoa, kilpailukielto estää siirtymisen kilpailijalle.
Kielto vaatii erityisen painavan syyn
Kilpailukielto edellyttää aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Pelkkä halu pitää hyvä työntekijä tai estää häntä vaihtamasta työpaikkaa ei riitä.
Painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että työntekijä pääsee käsiksi liikesalaisuuksiin, hinnoittelumalleihin tai tuotekehitykseen, että hän vastaa henkilökohtaisesti merkittävistä asiakassuhteista, tai että työnantaja on kouluttanut häntä merkittävällä panostuksella.
Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukielto on mitätön, eikä työnantaja voi vedota siihen riitatilanteessa. Syyn olemassaolo arvioidaan tapauskohtaisesti kunkin työntekijän aseman ja tehtävän mukaan.
Työnantajan on maksettava korvausta
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen työnantajan on maksettava kilpailukiellon ajalta korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Aiemmin korvaus oli pakollinen vain pidemmissä kielloissa.
Korvaus on vähintään 40 prosenttia työntekijän palkasta enintään kuuden kuukauden kilpailukiellossa ja vähintään 60 prosenttia sitä pidemmässä, enintään 12 kuukauden kiellossa. Korvaus maksetaan rajoitusaikana samoin palkanmaksukausin kuin palkka, ellei toisin sovita.
Muutos koskee myös ennen vuotta 2022 tehtyjä sopimuksia: 1.1.2023 alkaen korvausvelvollisuus laajeni kaikkiin voimassa oleviin kilpailukieltoihin. Tämä teki tarpeettomista kilpailukielloista työnantajalle todellisen kustannuksen.
Kiellon kesto ja sopimussakko
Kilpailukiellon enimmäiskesto on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Tätä pidempi kielto ei sido työntekijää siltä osin kuin se ylittää enimmäiskeston.
Kilpailukiellon rikkomisen varalta voidaan sopia sopimussakosta. Sopimussakko saa olla enintään kiellon ajalta maksettavan korvauksen suuruinen. Jos sopimussakosta ei ole sovittu, työntekijä on velvollinen korvaamaan kiellon rikkomisesta aiheutuneen todellisen vahingon.
Kiellon irtisanominen
Lakimuutos antoi työnantajalle oikeuden irtisanoa kilpailukielto yksipuolisesti. Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kiellon kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
Kilpailukieltoa ei kuitenkaan voi irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on itse irtisanoutunut. Siksi tarpeettomat kilpailukiellot kannattaa käydä läpi ajoissa, jotta niistä ei muodostu turhaa korvauskustannusta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kilpailukiellosta aina maksettava korvausta?
Kyllä. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen työnantajan on maksettava korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Korvaus on vähintään 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden kiellossa ja 60 prosenttia sitä pidemmässä.
Milloin kilpailukielto on mitätön?
Kilpailukielto on mitätön, jos sille ei ole työnantajan toimintaan liittyvää erityisen painavaa syytä. Pelkkä halu estää työntekijää vaihtamasta työpaikkaa ei ole tällainen syy, eikä työnantaja voi silloin vedota kieltoon.
Mikä on kilpailukiellon enimmäiskesto?
Kilpailukiellon enimmäiskesto on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Tätä pidempi kielto ei sido työntekijää ylittävältä osalta.
Voiko työnantaja irtisanoa kilpailukiellon?
Kyllä. Työnantaja voi irtisanoa kilpailukiellon yksipuolisesti noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa kiellon kestosta ja vähintään kaksi kuukautta. Kieltoa ei voi kuitenkaan irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut.
Näin Lex Kapital auttaa
Autamme sekä työnantajia että työntekijöitä kilpailukieltoa koskevissa kysymyksissä osana työoikeuden palveluitamme. Arvioimme kiellon pätevyyden, korvausvelvollisuuden ja riskit, ja laadimme tai tarkistamme sopimusehdot ajantasaisen lain mukaisiksi. Ensimmäinen konsultaatio on maksuton.